Voiko äänestäjää oikeasti painostaa?

Kysymys tuli mieleeni lukiessani kotiäänestys episodinpäätymisestä käräjille. Siis kuka päättää milloin painostusyritys on tapahtunut? Ilmeisesti äänestäjä itse ei voi nykyään asiasta valittaa, koska tässäkin tapauksessa tapaus päätyi käräjille vasta puolueiden valitettua asiasta. Sinänsä hieman arveluttavaa äänestäjän kannalta, mutta hyvin perusteltua.
Nettiäänestyksessä tilannehan on vähän vastaava. Kuitenkin jos joku väittää että häntä on äänestystilanteessa yritetty painostaa, hän voi äänestää uudelleen. Siis käräjillä menoa ei tarvita painostuksen onnistuessakaan.
Miksi yksittäisen äänestäjän väitteitä ei pidä ottaa automaattisesti oikeuskäsittelyyn, johtuu siitä että äänestyssalaisuuden vuoksi asiaa on aika mahdotonta käydä läpi. Myös tekaistujen syytösten ilmaa heittäminen kyseenalaistaa vaalituloksen väärin perustein.

Valta vaihtuu nappia painamalla?

Veli Koskinen kirjoittaa (liittyy kai Tuija Braxin haastatteluun - Voima Numero 02/2008, sivu 41; en löytänyt muuta linkkiä) napin painamisen turvallisuudesta. Eittämättä koppiin tuotu äänestyskone on lähes hyödytön monessakin mielessä, mutta ei se minusta vielä oikeuta täysin kyseenalaistamaan tekniikan käyttämistä äänestyksestä. Päinvastoin, pitäisi miettiä miten tekniikkaa voisi hyödyntää niin, että siitä olisi todellista hyötyä äänestettäessä. Olen taas hieman päivittänyt omaa näkemystäni asiasta.

AVS online:ssa sivutaan osuvammin samaista Braxin haastattelu ja kiteytetään testauksen merkityksen: "Rikki kunnes toisin todistetaan" , eikä päinvastoin. Siis mitään järjestelmään ei todellakaan voi pitää toimivana, ennen kuin se on testattu. Mutta onko auditoijalla todella mahdollisuus pysäyttää järjestelmän käyttöönotto niin kuin Antti antaa ymmärtää sanoessaan: "On hienoa, että auditointitulosten myötä on realistinen optio romuttaa järjestelmä." Tuskinpa.

EFFI tarjoaa ilmaista auditointi apua

Niin olin aiemmin väärässä auditointi voi olla ilmaistakin, mutta kelpaako se oikeusministeriölle. Mielenkiintoista että auditoijille tarjotaan salassapitosopimusta, jota nämä eivät katso voivansa sellaisenaan hyväksyä. Olisi mielenkiintoista tietää ovatko muut auditoijat pitäneet samaista sopimusta hyväksyttävänä vai onko heillä kenties ihan oma sopimuksensa. EFFIn epäilevän suhtautumisen tietäen voi olla ettei ilmaista auditointia ehkä halutakaan, ei millään hinnalla.

Uskallatko sinä äänestää sähköisesti syksyllä?

Kysymys heräsi kun luin EFFIn viimeisimmästä yrityksestä saada selkoa mitä äänestyskoppeihin aiotaan sisälle laittaa. Oikeusministeriöllä ei näköjään ole halua kertoa sitä tai ymmärtämystä mitä dokumentteja äänestäjän ja äänestäjien joukossa ole vien asiantuntijoiden olisi saatava. Jos kyse on ymmärtämyksestä olen tosiaan huolissani. Äänestyksen luotettavuus perustuu aina avoimuuteen. En näe mitään perusteilla rajoittaa keskustelua pihtaamalla toteutuksen yksityiskohtia, koska äänestysturvallisuutta ei voi suojata rakennetietoja pimittämällä. Päinvastoin niiden pimittäminen on uhka äänestysturvallisuudelle.

Jos OM tietää mitä tekee, miksi se tekee niin? Mitä myöhemmin dokumentit paljastetaan sitä epäluuloisemmiksi asiantuntijat käyvät. Jos dokumentteja ei anneta lainkaan, luottamus sähköäänestysjärjestelmään jää väistämättä vähäiseksi ainakin asiantuntijoiden keskuudessa ja ennemmin tai myöhemmin asia vaikuttaa myös äänestäjien luottamukseen. Lyhyellä aikavälillä oleva äänestyskokeilu voidaan luultavasti viedä onnistuneesti läpi, mutta luottamuksen rajat tulevat nopeasti myöhemmin vastaan.

Itse henkilökohtaisesti kaipaan edes jotain kuittaus/seuranta järjestelyä, jotta äänestäjällä olisi oikeasti mahdollisuus seurata oikeudenmukaisuuden toteutumista. Moni muukin luultavasti kaipaa sitä.

Sähköisen äänestysjärjestelmän auditointi

Nyt julkista ihmetystä on herättänyt syksyllä käyttöön otettavan äänestysjärjestelmän auditointi (katso lisää Tampereen radio ja Effi). (Auditointi = rahan luovutus sitä vastaan että joku sanoo että pelaa se.) Auditointi on annettu Turun yliopiston matematiikan laitokselle. Keskustelua eritoten on herättänyt kysymys miksi Turku? Monen mielestä Tampere tai Helsinki olisivat parempia auditoijia, koska niistä löytyy myös tietoliikenne osaamista. Äänestämisessähän ei ole kyse pelkästä salakirjoituksesta, jossa Turkulaiset ovat tunnetusti eteviä. Salaushan ei ole välttämättä edes lopulta se tärkein turva tae. (lisätty 7.3.)
Kukaan ei ole kuitenkaan kyseenalaistanut sitä voiko auditoija todella sanoa että tämä järjestelmä on susi ja perustella päätöstään sillä että koodi on suljettua eikä näin ollen äänestäjä tai kukaan ulkopuolinen voi tietää miten se toimii. Epäilen että tähän valitulla auditoijalla ei ole mahdollisuuksia.